Ostoskorisi on tyhjä!
Kategoria: Dojo
-
Rohkeus
Dojon perustaminen on ollut oma haave pitkään. Käytännössä sen perustaminen on kuitenkin tuntunut mahdottomalta.
Miksi minä sitä dojoa perustaisin. On paljon taitavampia aikidon harrastajia, joiden oppiin kannattaa mennä mieluummin. Ihan täältä kotikaupungistakin löytyy taitavampia. Mitä nekin ajattelisi, jos minä laittaisin oman kamppailusalin pystyyn. Enhän minä ole harjoitellut vielä kuin 14 vuotta.
Mitä annettavaa minulla on, kun jokaiselta leiriltä tulee aina uusia mielenkiintoisia ideoita omaan tekemiseen lisäksi. Oma tekeminen on vielä niin pahasti kehitysvaiheessa, että eihän näillä taidoilla voi alkaa muille kertoa mitä tehdä.
Eikö löytyisi jotain parempaa esiintyjää vetämään uusia harrastajia lajin pariin. Miksi tällaisen heikon tarinankertojan kannattaisi alkaa julkaisemaan podcastia?
Aina on löytynyt paljon syitä sille, miksi tämäkin haave on aina jäänyt toteuttamatta. Tässä ideassa on paljon asioita miksi kukaan järkevä ei tätä lähtisi toteuttamaan.
Mikko ja Ariga sensei, Oslo kesäkuu 2024 Viime syksynä aloimme Saritan kanssa juttelemaan enemmän aikidosta. Alkuun ei kovin vakavasti ja enemmän teoreettisella tasolla. Tietyt ajatuskuviot alkoivat toistumaan ja aloin uskaltamaan kertoa haaveestani perustaa oma aikidosali. Sarita osti ajatukseni.
Nyt ollaan lyhyessä ajassa tehty paljon asioita ja viety ideaa eteenpäin. Vaikka ollaan tehty paljon töitä ja konkreettisia asioita, silti etenkin ennen idean julkituomista minulla oli suuri sisäinen pelko siitä miten ihmiset ottaa idean vastaan. Kokeeko muut paikalliset harrastajat uuden toimijan yhteisöä rikkovana vai ymmärtävätkö he mitä yritämme tehdä?
Mitä omat aikidoauktoriteetit ajattelee? Joudunko selittelemään miksi en ole heitä ottanut mukaan ideoimaan? Tulenko hylätyksi?
Miten muut aikidokaverit suhtautuu tilanteeseen. Kuinka paljon joutuu selittelemään. Kuvitteleekohan ne, että nyt yritetään nousta sensei luokkaan. Joudunko hyväntahtoisen naljailun kohteeksi.
Kiitos kaikille, jotka olette todistaneet omat pelkoni typeriksi. Kiitos Sarita, että olet uskonut tähän.
-
Dojon perustaminen vol. 2
Paljon on tapahtunut viimeisten viikkojen ja päivien aikana. Aiemmin suunniteltu Tampereen aikidosalin paikka on vaihtunut aivan rautatieaseman viereen Tullintorin kauppakeskusen ja yliopiston naapuriin. Ensiviikolla saadaan toivonmukaan kaikki sopimusasiat hoidettua ja päästään aloittamaan remontti.
Tilaa etsiessämme olemme erityisesti huomioneet jalan tai julkisilla välineillä liikkuvat. Myös autolijoille löytyy runsaasti parkkitilaa, tosin maksullista.
Ennen remonttia tila on huomattavan sokkeloinen vanha laboratorio. Onneksi lähes kaikki väliseinät ovat keveitä ja helposti purettavia. Purkutyön jälkeen tilaan saa helposti noin 150 neliön tatamin, mitä voi myöhemmin laajentaa jopa yli kahteensataan neliöön.
Tatamitilan lisäksi tilassa on pukuhuoneet ja hyvin tilaa itsepalvelu kahviolle sekä aikidotarvike myymälälle. Oman toiminnan lisäksi etsimme tilaan alivuokralaiseksi hierojaa tai jäsenkorjaaja tai muuta harmitonta puoskaria.
Espoon aikidotyhjiö täyttyy!
Aikido Unlimited aloittaa Espoossa säännölliset harjoitukset aikuisille ja lapsille kevään 2025 aikana. Harjoitukset aloitetaan heti kun sopiva sali löytyy. Neuvottelemme olemassa olevien Espoolaisten kamppailusalien kanssa tilojen vuokrasta, ensimmäisiä tiloja käymme katsomassa jo ensiviikolla.
Espoon toiminta on suunniteltu aavistuksen pienimuotoisemmaksi kuin Tampereella. Silti tarjoamme aikuisille kolme ohjattua harjoitusta sekä vapaa vuoron. Lisäksi kaikilla Espoon jäsenillä on mahdollisuus osallistua myös Tampereen harjoituksiin. Myös uusi OmaDojo sovellus kaikilla ominaisuuksilla on myös Espoon jäsenillä.
Arki-iltojen harjoitukset ovat alkuun aloittelija ystävällisiä tekniikka painotteisia harjoituksia ja lauantain harjoituksissa mennään syvemmälle ja toivotaan mukaan myös paljon vierailijoita naapuriseuroista.
Junioreita on Espooseen on tulossa kaksi ryhmää, joista kummallekkin kolme harjoitusta viikossa. Ryhmät ovat 8-11 sekä 11-14 vuotiaille. Iät ovat suosituksia.
Jos mieleesi tulee jokin sopiva tila, mitä kannattaisi selvittää, ole yhteydessä.PS. Kiitos kaikille kannustavasta palautteesta.
-
Dojon perustaminen vol 1.
Mitä kaikkea tarvitaan – siis konkreettisesti, unohdetaan nyt raha, paperityöt, perhe-elämän hylkääminen ja muut tylsät itsestäänselvyydet – jotta saadaan siistit, mukavat ja tarkoituksenmukaiset treenitilat vanhaan teollisuuskiinteistöön?
Ensinnäkin tarvitaan tietysti visio: Millaisella dojolla itse haluaisin treenata (tai no; tällaiselle vähän vakavammin koukkuun jääneelle riittää treenikaveri ja mikä tahansa tila, marginaalisesti pehmustettu lattia ja lämmitys on kaikki plussaa)? Tilava tatami, riittävä huonekorkeus asetekniikoihin. Valoisa, siisti, saavutettavissa. Tila, missä voi treenien jälkeen istua juttelemassa ja ehkä kahvinkeitin – tai entä jos lähellä olisi kahvila, josta saa näppärästi kupin kahvia tai kylmän juoman? Alkaa kuulostaa aika hyvältä 🙂
Kuvassa Saku dojo Japanissa, vietin siellä toukokuussa kolme viikkoa opettajani Kaname Arigan opissa – aivan tuollaiseen lopputulokseen emme edes pyri – puutarhaan aukeavat koko seinän kokoiset lasiovet eivät tunnu Suomen tammikuussa tavoiteltavalta arvolta.
Takaisin kylmään realismiin.
Ensin piti löytää tila – sijainniltaan riittävän hyvä, kustannuksiltaan siedettävän rajoissa, tilat muokattavissa sopivaksi. Hervannasta löytyikin kiinteistö, joka istuu spekseihin, joten ei muuta kuin remonttia suunnittelemaan.
Karu varastohalli on itseasiassa aika ihanteellinen dojon alku: Tila on selkeä, huonekorkeus vähintään riittävä ja lisäksi tilat ovat katutasossa, mikä mahdollistaa esteettömän pääsyn myös apuvälineitä käyttäville.
Mutta matka pölyisestä varastohallista valoisaksi dojoksi on pitkähkö. Se vaatii muun muassa: Betolux pohjustetta 38l, Betoluxia 35l, seiniin otepohjamaalia n. 30 l ja lateksia 85l. Ja työtunteja n. 160 eli runsaat 4 täyttä työviikkoa.
Nyt vaan sovittelemaan niitä työtunteja kalenteriin treenien, aikidoleirien, mahdollisen oman elämän – ja ansiotyön oheen, niin kyllä tästä hyvä tulee!
-Sarita